maanantai 30. maaliskuuta 2015

PÄIVYSTYSPOLIKLINIKKA - VALITTAJIEN KOHTAAMISPAIKKA

Oletko huomannut kunnalliseen ensiapuun, päivystyspoliklinikalle, asioimaan mennessä ympärillä istuvien ihmisten valittavan toinen toistaan kovaäänisemmin hoitoon pääsyn kestosta? Entä oletko itse joskus kuulunut tähän valituskuoroon? Jos olet, mietippä asiaa tästä vinkkelistä. 

Tänään istuessani päivystyksessä silmäni vuoksi (lauantaina silmäni alkoi turvota ja eilen illalla alaluomeeni tuli valkoinen näppy) pudistelin päätäni samassa aulassa istuville ihmisille. Yksi toisensa jälkeen ihmiset toitottivat, miten hidasta hoito on, miten jono ei liiku yhtään ja miten tässä odotusajassa olisi itse tikannut äitinsä otsassa olevan pienen haavan jo kuuteen kertaan. Haavan, joka ei näyttänyt edes ompeleita tarvitsevan. Itsekin hoitoalalla työskentelevänä tiedän todella, että potilaiden vuoksi tehdään kaikki mahdollinen niillä resursseilla, mitkä hoitohenkilökunnalle annetaan. Ei odotushuoneessa piruttaan pidetä jonoa, työntekijöiden juoruillessa taukohuoneessa - ei todellakaan! Suljettujen ovien takana hoitajat hääräävät monien potilaiden asioiden parissa ja lääkärit tutkivat perusteellisesti, mutta myös niin nopeasti kuin mahdollista.

Kuulin erään henkilön valittavan kovaan ääneen, miten hän jo kolmatta tuntia odottaa pääsyä lääkäriin, vaikka on tullut vain röntgeniin tarkistuttamaan onko luita murtunut. "Siinä luukulla sanoivat, että heillä ei ole valtuuksia laittaa lähetettä röntgeniin, vaan lääkärin pitää ensin tutkia! Tässä minä nyt istun ja odotan pääsyä lääkärille, sieltä minut määrätään röntgeniin ja sitten taas odotan uudelleen lääkärille pääsyä kuulemaan mitä röntgenlausunnossa sanottoin". Ajattelin mielessäni, että herra on hyvä ja hankkiutuu vaikka yksityisen lääkäriaseman hoidettavaksi, siellä pääsee röntgeniin ihan muutamassa minuutissa. Hinta tosin on hieman suolaisempi, kuin julkisella puolella, mutta ainakaan ei tarvitsisi istua päivystyspolikliniikan aulassa kertomassa mikä kaikki siellä mättää. 

Päivystyksessä edetään kiireellisyysjärjestyksessä. Ties kuinka monta infarktipotilasta juuri sillä hetkellä vietiin suoraan ambulanssista tutkimushuoneisiin, ties kuinka monta vuotavaa haavaa pääsi jonon ohi. Odotushuoneessa istuvat ne, jotka eivät ole terveyskeskuksen puolelta saaneet aikaa, ne joiden vammat ja sairaudet eivät ole vakavia, ne jotka pystyvät odottamaan vuoroaan. Itse olen pari kertaa kuulunut akuutteihin potilaisiin. Kirves-accidentin jälkeen vuosin verta kuin seula. Silloin minut kiikutettiin suoraan sisään tutkimushuoneeseen ja jalkani tikattiin lähes välittömästi. Toisella kertaa makasin kovassa vatsakivussa ja kuumeessa odotusaulan sohvalla puoliksi taju kankaalla. Silloin minut otettiin aika pian tutkimuksiin, sain lähetteet laboratorioon ja sitten taas odottelin pääseväni lääkärille, labrojen valmistuttua. Kipu kuitenkin tuli niin sietämättömäksi, että minut otettiin potilashuoneeseen ja pääsin pitkäkseni sängylle. Tällöin en varsinaisesti päässyt jonon ohi, minut vain otettiin tarkkailuun, pois odotushuoneesta. Tänään kuunnellessani kanssaistujien mutinaa, mietin sitä kuinka paljon ärsytystä olen mahtanut noina kahtena kertana aiheuttaa odotusaulassa istuneissa ihmisissä. Verta vuotavan jalkani kanssa olen varmasti ohittanut kymmenet ihmiset jonossa, mutta minun terveydelleni oli kuitenkin ensisijaisen tärkeää päästä nopeasti hoitoon. Haluaisitteko itse joutua jonottamaan akuutissa tilassa? Ette varmaan, kun ette kestä edes jonottamista pienessä flunssassa.

Julkisessa terveydenhuollossa on todella, todella paljon petrauksen varaa. Suurin muutos täytyisi kuitenkin tapahtua työntekijöiden määrässä. Hoitajia ja lääkäreitä täytyisi palkata lisää, jotta kaikki pääsisivät nopeasi hoitoon myös kunnallisella puolella. Ei ole päivystyksessä työskentelevien hoitajien eikä lääkärien vika, että odotushuoneen jono kasvaa. Ei ole hoitajien vika, ettei heillä ole valtuuksia kirjoittaa lähetettä laboratorioon tai röntgeniin, vaan ensin pitää päästä lääkärin vastaanotolle. Ensiavussa pelastetaan henkiä, mutta valitettavasti siellä hoidetaan myös terveyskeskuksen asiakkaita, joita terveyskeskus ei itse pysty resurssipulan takia hoitamaan. Nyt eduskuntavaalien lähestyessä, meidän jokaisen, Suomen terveydenhuoltoon tyytymättömän, pitäisi pohtia ketä äänestää. Antaisimme äänemme henkilölle joka puoltaa soteuudistusta ja jolla on halua ajaa sosiaali-ja terveydenhuollon asioita. Ihmiset, jotka eivät tätä uudistusta halua tai anna ääntään sellaiselle ehdokkaalle, voivat minun puolestani pitää suunsa supussa päivystyksen odotushuoneessa. Itseasiassa kyllä kaikki muutkin. Opiskelkaa hoitajiksi, käykää katsomassa, mitä siellä kulissien takana tapahtuu ja valittakaa sitten vasta.

Untitled
Kuva: instagram @hoitajat

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti